maanantai 31. elokuuta 2015

Puikkoaddiktin raportti


Moni blogi on viettänyt elokuussa vähän hiljaiseloa. Tämäkin. Päätin, että parempi jättää koneella istumiset syssymmälle. Koska hei, ei oo satanut paljon yhtään ja lämpöäkin on ollut pihalla enemmän kun 13 astetta!








Jos nyt ihan totta puhutaan, oon kyllä tehnyt kaikkea muuta kuin istunut ulkona ja nauttinut auringosta. Toteutin uhkaukseni ja aloin taltuttaa seiskaveikkaa villapaidaksi. Paita venähti puolivahingossa mekkomittaan, kun aloin haaveilla puoleenreiteen ulottuvasta neulemekosta, joka syksyllä olisi oiva pari leggingsien kanssa ja sydäntalven pakkasilla pitäisi bersiinkin lämpimänä. 






 Oon yrittänyt opetella siihen, että pyrkisin viemään loppuun asti kaikki aloittamani projektit. Ainakin tässä neulehommassa innostusta on riittänyt. Ongelmaksi on koitunut lähinnä se, että en osaa lopettaa. Aloitan aamulla, syön kun muistan ja havahdun illalla siihen, että laskeva aurinko on värjännyt kaiken oranssiksi. Kädet eivät edes kramppaa enää. Oon kuunnellut levyvarastoani läpi ja vain pistellyt oikeaa ja nurjaa ja palmikonkiertoa ja kavennusta. Mukava harrastus, mitä nyt hieman haittaa mm. sosiaalista elämää. Koukuttaa ja pahasti.






 Homma alkaa olla onneksi jo voiton puolella. Kahta (1 ja 2) Novitan villapaita-ohjetta, Synkät kuteet-kirjan kalloja ja omia sähellyksiä yhdistellen syntyi vastoin kaikkia odotuksia etu-ja takakappaleet neulemekkoon, tai tunikaan, miten kuka haluaakin tuota kutsua. En ala juhlia ennen kun oon saanut hihat aikaiseksi, niistä voi tulla, hmm, mielenkiintoiset. Lisäksi, koska miula ei ollut tähän valmista ohjetta, ympärysmitta taisi jäädä hiukan liian naftiksi. Tarkoitus kun oli tehdä neuleesta sopivan väljä. Eli saatan joutua neulomaan pienet levennyskaistaleet sivuille, hehh. Mutta zoomaillaan tilannetta sitten, kun on saatu osaset pingotettua muotoonsa. Nyt vetäytyvät vielä kovasti kasaan.

Pakko oli jo kuitenkin päästä mallaamaan tekelettä päälle! Vaikka hihoja, kaulusta tai edes sivusaumoja ei vielä olekaan.





Huomenna sitten takaisin arkeen ja koulun penkille. Eli postauksissa alkaa sen myötä olemaan pikkuhiljaa sitä itse asiaakin, eli koruja! Katotaan vieläkö pysyy lehtisaha suorassa.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Liebster Award!

 
Hullun kiireinen elokuu, mutta löytyihän sitä aikaa myös vähän paitsioon jääneelle blogillekin. Sata rästipostausta, joiden joukosta ensimmäisenä heitettäköön ilmoille tämä Liebster Award-tunnustus!
 
 
 
 
 
Ohjeet:

1. Kiitä tunnustuksen antanutta bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa. 
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen. 
3. Nimeä ja linkitä 11 Liebster Award -tunnustuksen saavaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa. 
4. Keksi 11 uutta kysymystä valitsemillesi blogeille.


Kiitokset Tanjalle! :) Sain häneltä tämänlaiset kysymykset:


1. Onko sinulla tavoitteita blogisi suhteen?
 
Perustin tämän blogin alunperin koruhommiani varten, vähän kuin portfolioksi. Näkyvyyden saaminen on tärkeää ajatellen tulevaa työllistymistäni alalla ja sosiaalinen media hyvä kanava siihen. Tavoitteikseni voisin mainita siis omien töitteni näkyvyyden ja mahdollisten asiakkaiden saamisen. Mutta jo se, että joku voi saada iloa tai inspiraatiota postauksistani, siinä on tavoittelemisen aihetta :)
 
2. Jos on blogi-tavoitteita, niin minkälaisia?
 
 Tähän tulikin jo vastaus edellisessä kohdassa.
 
3. Mikä vuodenaika kuvaa sinua parhaiten, ja miksi?
 
Syksy. Toisaalta tykkään väreistä, toisaalta vähän synkemmästä. Syksyaamut on mukavan kirpakoita pikkupakkasineen. Silloin on vielä melko valoisaa, mutta kuitenkin viileää. Vähän semmoinen vastakohtien vuodenaika, vähänkuin minäkin.
 
4. Onko sinulla elämänfilosofiaa, ja jos on, millainen?
 
Tavallaan ajattelen, että kaikella on tarkoituksensa ja että kaikesta voi oppia jotain.
 
5. Mielestäsi paras blogialusta sekä perustelut?
 
Mulla on kokemusta vain bloggerista, ja lyhyeltä ajalta vuodatuksesta. Tosin noista vuodatus-ajoista on vuosia aikaa. Wordpressiä tekisi mieli jossain vaiheessa kokeilla.
 
6. Mainostatko blogiasi? Miten ja missä?
 
Blogilinkki löytyy instagramista ja facebookista. 
 
7. Mitä maailmassa pitäisi olla mielestäsi enemmän?
 
Ihmiset liikkuu liikaa massan mukana. Pitäisi uskaltaa erottua enemmän!
 
8. Ja mitä maailmassa pitäisi olla mielestäsi vähemmän?
 
Ahdasmielisyyttä.
 
9. Mikä tekee sinut surulliseksi?
 
 Riittämättömyyden tunne. Ja tietty kaikki paha maailmassa, mutta vaikea niihin on vaikuttaa.
 
10. Mikä tekee sinut iloiseksi?
 
 Hyvä musiikki, shoppailu, kavereiden kanssa hengailu, hassut jutut, hyvä ruoka ja juoma, laulaminen, piirtäminen ja onnistumiset vaikkapa jonkun uuden asian oppiminen tai oivaltaminen. Näin muutamia mainitakseni. :D
 
11. Mikä on mielestäsi tärkein taito, mikä jokaisen ihmisen tulisi osata?
 
 Itselleen pitäisi osata antaa anteeksi. Pitäisi myös osata tehdä niinkun haluis itelleen tehtävän.


HUHHEI! Siispä itse haastamisosioon! Tässäpä lista bloggareista joille kysymykset lähtevät:



Ja mie kysyn seuraavat kysymykset:

1. Miten rentoudut?

2. Mikä sarjakuvahahmo olisit?

3. Millaisia koruja käytät? Millaisista koruista pidät?

4. Onko sinulla (ollut) muita blogeja kuin tämä?

5. Mitä bloggaaminen sinulle merkitsee?
 
6. Pub vai nightclub?
 
6. Mitä mieltä olet blogeissa esiintyvistä mainoksista?
 
7. Satsaatko reiluun tai luomuun?

8. Minkä uuden taidon haluaisit oppia?

9. Haluaisitko asua mieluummin maalla vai kaupungissa?

10. Jos sinun pitäisi muuttaa asumaan ulkomaille, mihin maahan haluaisit muuttaa?

11. Mitä söisit viimeisellä ateriallasi?


Semmosia! Muutkin saa toki ottaa tämän haasteen vapaasti vastaan, jos mielii.
Jään oottelee vastauksianne! :)

lauantai 8. elokuuta 2015

DIY: Muistitaulun tuunaus spraymaalilla


Löysin kaapista tuommoisen korkkisen muistitaulun. Perinteinen, varmaan kaikilta löytynyt tuollainen kotoa ainakin jossain vaiheessa. Melko ruma miusta. Jälleen kerran hyvin hyödyllinen esine, mutta vois olla kivemman näköinen. Olin jo heivaamassa kapistusta kirppikselle-kasan päällimmäiseksi, kunnes sain idean. Ehkä taulun voisi tuunata spraymaalilla kivaksi. Samalla saisin taulun käyttöön ja seinälle ripustettavaa, nyt kun vuokranantajakin heltyi ja antoi luvan lyödä kämpän seiniin muutamat naulat.






Hyvin simppeli rojekti. Käytin kahta eri kilikali-maalia, kiiltävää mustaa korkkiosaan ja mattavalkoista sprayta kehyksiin. Jos olisin voinut valita niin olisin tehnyt juuri toistepäin, eli kiiltävää reunoille ja mattaa keskelle. Mutta koska putelit on kähvelletty miehen jemmasta, niin oli mentävä niillä. Ja ei tullut huono näinkään. Pieni suuri muutos!












Apuvälineinä toimii maalarinteippi ja sanomalehti (sarjakuvasivut, voi samalla lukea sarjakuvat). Ensin teippailin kehykset piiloon ja suihkuttelin taulun mustaksi. Useamman kerroksen vaati, en tullut laskeneeksi, että kuinka monta. Mutta siis monta.

Annoin hyvän aikaa kuivua, revin teipit hitoille ja suojasin mustaksi maalatun korkkiosan sanomalehdellä ja teipillä. Valkoista maalia tasaisesti reunoille ja taasen jätettiin hyväksi toviksi kuivumaan.









Valkoinen maali vähän krakeloitui yhdestä kulmasta. 
Eka aattelin että voi perse, sitten aattelin että vau, onpa mageen näkönen pinta!


Tuli kyllä yllättävän hyvä, vaikka yksinkertaisesta tuunauksesta onkin kyse. Hyvä on tuohon ripustella koulutyöt ja deadlinet muistiin. Vielä kun pistellään muistilaput kiinni valkoisilla ja keltaisilla nastoilla niin a vot! :)

maanantai 3. elokuuta 2015

Suuruudenhullu


Mulla on vähän tapana ottaa työn alle projekteja, jotka eivät ole sieltä helpoimmasta tai yksinkertaisimmasta päästä. Sellaisia vähintäänkin isotöisiä juttuja. Jotain itsensä haastamista varmaankin.




Puolitoistametriä mattoa odottaa että joku virkkais valmiiksi.




Niinhän siinä kävi tälläkin kertaa. Päätin nimittäin, että tänä syksynä kiskaisen päälleni ihka ensimmäisen, itse omin pikku kätösin tekemäni neulepaidan. Oon jo suunnitellutkin, että minkälaisen. Siitä tulee vaaleanharmaa, palmikoilla ja kallokuvioinnilla koristeltu villapaita.

Tosiaan, oon aiemmin neulonut sukkia, lapasia, huiveja, säärystimiä ja pipoja. Mut pitäähän se jostain alottaa.

Pelottaa jo valmiiks.